sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Kryptovaluutat, tulevaisuus ja IOTA

Disclaimer: Olen normaali kaduntallaaja, joka ei ymmärrä tietotekniikasta juuri mitään. Tämä teksti saattaa sisältää useita virheitä ja väärinkäsityksiä! Lähdemateriiaalina olen käyttänyt englanninkielisiä sivustoja, joten suomennokset voivat olla huonoja. Käsittelen aihetta hyvin pintapuolisesti, eikä kenenkään tule muodostaa mielipidettään tai toimia pelkästään tämän tekstin perusteella.

Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan tänä päivänä kaikkialla. Useimmilla on siintä jonkinlainen mielipide, joka kuitenkin valitettavan usein perustuu pelkkiin mielikuviin ja median sensaatiohakuisiin uutisotsikoihin. Kryptovaluutat ovat uusi omaisuusluokka, jonka arvon määrittämiseen tarvitaan avarakatseisuutta ja tulevaisuuden hahmottamiskykyä. Kehityskulun tässä vaiheessa se on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ja jopa mahdotonta (tästä kertoo myös kryptovaluuttojen äärimmäisen korkea volatiliteetti). Ennen kuin kryptovaluuttoja käsiteltäessä edes mietitään niiden arvon määrittämistä, on tottakai ensin ymmärrettävä mikä kryptovaluutta edes on, millainen teknologia siellä on taustalla, mihin tarkoitukseen se on luotu, sekä mihin tämä kehitys on tulevaisuudessa menossa ja kuinka suuren käyttäjäkunnan se saa taakseen.


Kryptovaluuttoja syntyy kuin sieniä sateella

Eri kryptovaluuttoja on tätä kirjottaessani 1360kpl. Väitän että suurin osa näistä kryptoprojekteista on todellisuudessa täysin arvottomia ja osa jopa puhtaitaita huijauksia. Nykyinen mania ja sääntelyn puute mahdollistavat moraalittomien toimijoiden pystyvän järjestämään onnistuneita rahankeruu kamppanijoita =ICO (initial coin offerings), joka vastaa pörssimaailman IPO:a (Initial Public Offering) pelkän sadun pohjalta. Yrityksen pörssikurssi voi nousta päivässä +2000%, kun sen nimeen lisätään ainoastaan sana "blockchain". Seasta voi kuitenkin löytyä helmiä, jotka oikeasti ratkaisevat ongelmia ja vievät ihmiskunnan kehitystä eteenpäin.

On ymmärrettävä että jokaikinen kryptoprojekti on vielä täysin kehitysvaiheessa. Tämä on siis ehdottomasti otettava huomioon, eikä projekteja tule haukkua maanrakoon pelkästään sen vuoksi että teknologiasta löytyy toistaiseksi vielä ratkaisemattomia ongelmia. Henkilö joka väittää Bitcoinia pyramidihuijaukseksi tai täysin turhaksi keksinnöksi pelkästään sillä argumentillä, että Bitcoinia ei voi lähikaupassa vaihtaa maitotölkkiin, on selvästikkin perehtymätön ja täysin tietämätön koko aihealueesta. Tietämättömyys on toki ymmärrettävää, enkä usko että koko maapallolta löytyy sellaista ihmistä joka ymmärtäisi ja halitsisi täydellisesti kryptovaluuttojen koko teknologian, taustalla olevan matematiikan ja hahmottaisi selvästi näiden tulevaisuuden, sekä osaisi tätä kautta valita parhaimmat projektit ja asettaa niille oikean rahallisen arvon.


Tulevaisuus

Elämme siinä vaiheessa, että tämä uusi teknologia on vasta alkutekijöissään ja sen tulevaisuuden vaikutukset ihmisten arkeen ovat suurimmaksi osaksi vasta tulevaisuuden visioita ja ennustuksia. On kuitenkin täysin selvää, että lohkoketjuteknologiaa ja muita tähän liittyviä ratkaisuja tullaan soveltamaan mitä erinäisimpiin asioihin. Kaikilta sektoreilta on löydettävissä prosesseja, jotka pystyisivät hyötymään tästä teknologiasta. Esimerkiksi Suomessa asuntokauppaa käydään vielä tänäkin päivänä paperisilla kauppakirjoilla, joita säilytetään pankkien holveissa. Tämä on mielestäni täysin käsittämätöntä Suomen kaltaisessa valtiossa, joka väittää olevansa teknologian edelläkävijä. Vastaavanlaisia toimintamalleja on jokapaikassa, kunhan osaa vain katsoa.

Itse olen äärimmäisen kiinnostunut ja innostunut teknologisesta kehityksestä. Erityisesti yhdistämällä näitä uusia teknologioita keskenään, pääsemme äärimmäisen mieltä kutkuttaviin tulevaisuuden visioihin. Miettikääpä millainen maailma muutamien vuosikymmenten päästä tulee olemaan, kun onnistumme kehittämään todellisen tekoälyn, käytännössä toimivan kvanttitietokoneen, sekä yhdistämään kaikki esineet ja asiat verkkoon. Kun saavutamme singulariteetin (tekoäly kiihdyttää ihmiskunnan teknologisen kehityksen ja sosiaalisen muutoksen niin nopeaksi, että singulariteettiä edeltäneet ihmiset eivät pysty ymmärtämään tai mielekkäästi ennustamaan tulevaisuutta), niin maatalousyhteikunnasta siirtyminen nykypäivään saattaa tuntua sangen pieneltä askeleelta ihmisen elämässä.

Mikä on kryptovaluutta

Mutta palataampa takaisin kryptovaluutojen pariin. Valuutasta puhuminen usein vääristää käsityksiä ja aiheuttaa sekaannusta. Niinpä kuvaavampi termi on "crypto asset", joka on periaatteessa hajautettu ohjelmisto protokolla. Niiden tarkoitus on allokoida resursseja parhaalla mahdollisella tavalla. Eri omaisuusluokista voidaan ajatella että:

  • Osakkeet palvelevat yhtiöitä  
  • Obligaatiot palvelevat valtioita ja kuntia
  • Asuntolainat palvelevat asunnon omistajaa
  • Crypto asset palvelee hajautettuja ohjelmistoja

Kolme erilaista verkkoa/ohjelmistoa

Hajautettuja ohjelmistoja voidaan käsitellä uudenlaisena organisaationa, jota ei hallitse kukaan yksittäinen toimija (valtio, instituutio, yritys, henkilö). Se on tavallaan kapitalismia puhtaimmillaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että siirtyisimme kertarysäyksellä täysin fiat-rahasta virtuaalivaluuttaan tai hylkäisimme Windowsin kaltaisiset ohjelmistot kokonaan ja siirtyisimme pelkästään hajautettuihin ohjelmistoihin. Monessa käyttötarkoituksessa yhden yrityksen hallinnoima ohjelmisto on se kaikista toimivin, mutta hajautetuille ohjelmistoille on omat käyttökohteensa, joissa se on täysin ylivoimainen. Esimerkiksi juuri omistussuhteiden ja sopimusten verifiointi, sekä erilaiset P2P sovellutukset puhtaasti ilman kolmansia osapuolia. Olkaamme siis avaramielisiä ja kiihkottomia - käytetään eri käyttökohteisiin juuri siihen sopivinta ja tarkoituksen mukaisinta ratkaisua, eikä eletä puhtaasti mustavalkoisessa joko/tai -maailmassa. Jos et ymmärrä jotain, älä lyttää sitä, vaan tutustu ja muodosta mielipiteesi faktoista ja realiteeteistä.

Nykyään on kehitetty kryptovaluuttoja monenlaisiin eri käyttötarkoituksiin, kuten maksamiseen, älysopimuksiin, tietojen tallentamiseen, identiteetin todistamiseen, yksityisyyteen, laskentatehoon, kestävään kehitykseen yms. maan ja taivaan väliltä. Voidaankin perustellusti kysyä, että tarvitsemmeko me oikeasti joka ikiseen asiaan omaa kryptovaluuttaa? - Itse en tähän usko. Erään näkemyksen mukaan tulevaisuudessa tulee olemaan neljänlaisia crypto assetteja:
  • Deflatorinen (säästämiseen tarkoitettu arvonsäilyttäjä)
  • Inflatorinen (kuluttamiseen tarkoitettu maksuväline)
  • Toiminta (erilaisiin toimintoihin kuten äänestämiseen ja tietojen lähettämiseen)
  • Palkinto (edesauttaa toimimaan digitaalisessa ympäristössä hyödyllisellä tavalla)

Vaikutukset arkeen

Tulevaisuudessa ihmisten arki tulee muuttumaan radikaalisti. Yksinkertaiset työt ja prosessit siirtyvät koneiden vastuulle. Aluksi tämä tulee koskemaan kaikista yksinkertaisempia tehtäviä, kuten tuotteiden kokoonpanoa. Kun koneoppiminen (A.I) kehittyy, niin ohjelmistot ja robotit tulevat myös perinteisesti korvaamattomina pidettyjen ammattien tontille (kuten lääkärit ja lakimiehet). Autonomiset rekat korvaavat kuljettajan ja kvanttitietokoneet ohjelmistoineen suunnittelevat tehokkaimmat logistiset ratkaisut ja ajoreitit, korvaten näin myös ajojärjestelijät. Laskutus hoituu tietenkin myös automaattisesti. Mikään ammatti ei siis tule olemaan täysin turvassa kehitykseltä ja myös iso osa jäljelle jäävien ammattien työtehtävistä siirtyy robottien vastuulle. Kehityksen seurauksena syntyy toki myös paljon uusia ammatteja. Tulevaisuus tuleekin olemaan yhä enemmän ja enemmän asiantuntija, suunnittelija, sekä valvojan työtä. Kun tekoäly ohittaa ihmisen osaamisen luovassa työssä, uuden kehittämisessä ja koodaamisessa, ei tämän jälkeen ihmisen ole periaatteessa pakko tehdä enää töitä ollenkaan. Aluksi kehityksen nopeuteen vaikuttaa paljon ihmisten palkkataso ja teknologian hinta. Teknologinen kehitys ja automaatio kuitenkin mahdollistaa työpaikkojen siirtymisen halvan työvoiman maista takaisin kehittyneisiin maihin ja luo tänne uusia korkean osaamisen/palkkatason työpaikkoja.

Kryptovaluuttojen avulla ihmiset voivat saada elantosa entistä helpommin useista eri tulonlähteistä. Esimerkiksi ansiotulojen lisäksi voisit ansaita kirjoittamalla blogitekstejä (ad-sense vs. steemit), myymällä laitteittesi keräämää dataa (aktiivisuusranneke, auto, sänky, sääasema), vuokraamalla esineitäsi (auto, asunto, robotti ruohonleikkuri), jakamalla tietokoneesi laskentatehoa ja tallennus kapasiteettiä jne. Kryptovaluuttojen etu on näissä esimerkeissä kolmansien osapuolten puuttuminen, joka mahdollistaa ainakin oikeudenmukaisemman kohtelun (ei sensurointia), taloudellisuuden (ei välistä vetäjiä), sekä turvallisuuden (hajautettu hallinta) ja helppouden. 

Uudenlainen talous

Nykyisin yritykset voidaan jakaa kahteen eri ryhmään asiakaskunnan mukaan: B2B (business to business), B2C (business to customer) ja uusi trendi on vertaistalous P2P (peer to peer). Tulevaisuudessa kaikki laitteet tulevat kytkeytymään verkkoon (IOT=internet of things) ja ne toimivat autonomisesti, sekä omaavat identiteetin. Ne pystyvät tuottamaan ja ostamaan palveluita, ilman että ihminen puuttuisi näihin prosesseihin. Tämä luo uuden talouden muodon: M2M, eli machine to machine economy. Auto voi esimerkiksi lähettää valmistajalle tietoja vioista, osien kulumisesta ja tilata itselleen huollon, maksaa automaattisesti parkkipaikasta, sekä polttoaineesta. Robottiruohonleikkurisi voi käydä leikkaamassa naapurin nurmikon ja saada tästä hieman kryptovaluuttaa palkkioksi, jonka jälkeen se voi käydä lataamassa akkunsa toisen naapurisi luona ja maksaa sähköstä itsenäisesti robotin omasta e-lompakostaan kryptovaluutalla. 

Tälläinen talous vaatii nopeaa, reaaliaikaista, luotettavaa, joustavaa, kevyttä ja kulutonta maksujärjestelmää. Nykyisenkaltainen lohkoketjuteknologia ei palvele tätä tarkoitusta, fiat -maksujärjestelmistä puhumattakaan. Esimerkiksi Bitcoin muuttuu sitä hitaammaksi, mitä enemmän sillä on käyttäjiä. Lisäksi sen siirtokustannukset ovat nousseet kestämättömälle tasolle useita eri käyttötarkoituksia ajatellen ja sen louhinta ei todellakaan tue vihreitä arvoja. Tehokkuudesta ei siis ole tietoakaan.


The Backbone of IoT


Crypto asset


Internet of Things tulee kuitenkin olemaan tulevaisuuden megatrendi, jonka vaatimuksena on realiaikaiset kuluttomat micro/nano -transaktiot. Lisäksi perustavaalaatua oleva vaatimus on globaalit standardit niin laite-, kuin ohjelmistopuolellakin. Tähän on kryptovaluutta maailmassa kehitetty ratkaisuksi avoimen lähdekoodin IOTA. IOTAn edistyksellisyys perustuu sen täysin uniikkiin teknologiaan, joka ei rakennu lohkoketjuteknologian (blockchain) varaan. Taustalla toimii Directed Acyclic Graph (DAG), eli Tangle. 

Directed Acyclic Graph (DAG)
Tangle
Lohkoketju
Blockchain - lohkoketju

Perinteisen lohkoketjuteknologian turvallisuuden takaavat louhijat, joille jokaisesta transaktiosta maksetaan palkkio. Jokainen tapahtuma kasvattaa lisäksi lohkoketjun kokoa, jonka seurauksena louhinta vaikeutuu, siirrot hidastuvat ja kulut kasvavat. Tangle teknologiassa jokainen transaktio luo uuden lohkon joka verifioi itse itsensä, mutta ennen sitä sen on verifioitava kaksi satunnaisesti valittua aikaisempaa transaktiota. Täten erillisiä louhioita ei tarvita lainkaan. Tämä teknologia mahdollistaa siis oikeasti hajautetun itsenäisen järjestelmän, joka ei perustu muutaman Kiinalaisen jättiläis-datakeskuksen louhinta työhön, joiden valtava sähköntarve tuotettaisiin kivihiilellä. Ongelmana Tanglessa on alkuvaiheen hitaus, mutta käyttäjämäärän kasvaessa verkosta tulee turvallisempi, nopeampi ja loputtomiin skaalautuva. Eli juuri päinvastoin kuin lohkoketjussa.

lohkoketju
Skaalautuvuus

IOTAn protokolla mahdollistaa myös offline-tapahtumat ja kykenee käyttämään perinteisen internetin lisäksi myös muita kommunikaatio kanavia (kuten Bluetooth, Z-wave, ZigBee, LoRa). Kevyen teknologiansa ansiosta pienetkin laitteet (esim. kello, lämpömittari, valaisin), voivat itsenäisesti tehdä transaktioita ilman suurta laskentatehoa. Vähäinen laskentatehovaatimus ei kuitenkaan tarkoita haavoittuvuutta, esimerkiksi massiivisia kyberhyökkäyksiä vastaan. Itseasiassa ne lähinnä vain parantavat verkon nopeutta ja turvallisuutta. Todettakoon kuitenkin, että vielä tässä vaiheessa IOTA:lla on käytössä ns. koordinaattori, joka suojaa Tanglea hyökkäyksiltä. Tämä tullaan poistamaan siinä vaiheessa, kun Tangle kavaa tarpeeksi isoksi, eikä tarvitse ulkopuolista suojaa. Lisäksi IOTAn protokollassa on käytetty kvanttitietokoneita vastaan suojaavaa algoritmia (the Winternitz One-Time Signature Scheme). Tätä kvanttisuojaa ei tietääkseni muissa kryptovaluutoissa toistaiseksi ole olemassa ja ne ovat siten haavoittuvaisia kvanttitietokoneita vastaan.


Älyä kaikkialla

Monet ovat kuulleet myös sanat: smart home ja smart city, sekä tulevasta sensorien vallankumouksesta. Tulevaisuudessa lähes kaikkialla tulee olemaan erilaisia sensoreita, jotka keräävät ja lähettävät mitä erinäisempää tietoa eteenpäin. Mietitäänpä vaikka jo nyt jokaisen taskusta löytyvää älypuhelinta, joka pystyy havannoimaan useita eri asioita (esim:paikkatieto, liike, nopeus, suunta, korkeus, lämpötila, ääni, kamera, kasvontunnistus, sormenjälkitunnistus, kosketus, kosteus, valoisuus jne.). Esineiden kytkeytyessä verkkoon, kommuniokoidessaan keskenään ja toimiessaan autonomisesti, ne tarvitsevat valtavasti tietoa ympäröivästä maailmasta. Tätä varten tarvitaan älyä- ja laskentatehoa omaavia sensoreita. Kaikki ovat tänäpäivänä kuulleet pilvipalveluista (cloud computing) ja nyt IoT:n mukana tekevät tuloaan tuloaan myös Fog- ja Mist computing -käsitteet. Fogilla tarkoitetaan pilvipalveluiden ja päätelaitteiden välistä toimintaa, joka helpottaa tallennus- ja laskutoimituksia ja vaatii "keskiraskasta" laskentatehoa. Mistillä tarkoitetaan verkon reunalla sijaitsevien yksinkertaisten- ja pienen laskentatehon omaavien -laitteiden/sensoreiden toimintaa, jotka mahdollisesti siirtävät tietoa eteenpäin kohti foggia tai -pilveä.

Näin suomalaisena voisin mainita Oulusta lähtöisin olevan avoimen lähdekoodin RuuviTag -sääsensorin, joka on yhteensopiva IOTA:n kanssa ja on myös mukana Data Marketplace:ssa, josta lisää myöhempänä.

Laitteisto puolella IOTAa varten on kehitteillä täysin uudenlainen "yleiskäyttöinen" JINN-prosessori, jonka pitäisi kyetä tuhansiin transaktioihin sekunnissa. Prosessorin pitäisi olla todella halpa ja mahdollista asentaa jokaiseen uuteen microsiruun. Tästä ei kuitenkaan ole vielä juuri tarkempaa julkista tietoa saatavilla. 

Big Data

Dataa kerätään jo nyt valtavia määriä, mutta tulevaisuudessa datan määrä tulee kasvamaan vielä räjähdysmäisesti lisää. Suurin osa (99,9%) datasta häviää, eikä sitä hyödynnetä. IOTA Foundation on perustanut yhteistyössä yli 20 yrityksen (mm. Fujitsu, Microsoft, Bosch, Orange, Pöyry) kanssa pilotti hankkeena Data Marketplacen, jossa yritykset, instituutiot ja yksityishenkilöt voivat myydä ja ostaa dataa vapaasti IOTAn kryptovaluutalla (MIOTA). Se toimii Tanglessa ja hyödyntää IOTA:n kehittämää  Masked Authenticated Messaging -kommunikaatio protokollaa, joka mahdollistaa anonyymin, turvallisen (tiedon eheys) ja kuluttoman kaupankäynnin datalla.


Moduuleita ja sovellutuksia

IOTAn ydin protokolla pyritään pitämään tarkoituksella mahdollisimman kevyenä ja yksinkertaisena. Sen päälle rakennetaan kuitenkin eri käyttötarkoituksiin soveltuvia moduuleita, jotka mahdollistavat ohjelmistojen toiminnan tehokkaasti ja suorituskykyisesti erilaisissa käyttötarkoituksissa ilman turhia kompromisseja. Tälläisiä kehitteillä olevia moduuleita ovat ainakin Identity of Things, Permanodes, Flash Network, Masked Authenticated Messaging, Private Transactions ja Oracles. 

Volkswagen
Car Pass
Eri yritykset ja yhteisöt ovat alkaneet kehitellä erilaisia sovellutuksia IOTA:n pohjalle. Esimerkiksi ElaadNL on kehittelemässä sähköautojen latausasemia ja Innogy yhteityössä Volkswagenin kanssa Car Pass -sovellutusta, joka tekee autosta "digitaalisen kaksosen". Tämän avulla kaikki auton tiedot (esim. kilometrit, huollot, vauriot ym.) ovat digitaalisesti turvassa siten, ettei niitä pysty väärentämään ja antaa täten luotettavuutta vaikkapa käytetyn auton kauppaan.

IOTA on täysin kehitysvaiheessa oleva projekti ja heillä on lukuisia tulevaisuuden suunnitelmia ja kehitteillä olevia projekteja, joita ei kaikkia ole vielä julkaistu. Vuoden 2018 ensimmäisellä kvarttaalilla, he tulevat todennäköisesti julkaisemaan paljon ennakkokohuja herättäneen Q-projektinsa, joka saattaa olla heidän tähän asti suurin uutisensa.

Loppusanat ja sijoittaminen

Kryptovaluutat ovat siis paljon muutakin, kuin uusi maksuvaluutta fiat-rahan rinnalle tai spekulatiivisten sijoittajien uusi vedonlyöntikohde. Kyseessä on keskeneräinen mutta kiehtova teknologia, jolla voidaan ratkaista useita erilaisia ongelmia ja tuottaa mitä erinäisempiä palveluita. Sitä mihin tämä kehityskulku tulee johtamaan tai mitkä kryptovaluutat tulevat selviämään -ei kukaan vielä tiedä. Mikäli harkitsemme sijoittamista kryptovaluuttoihin, on pidettävä jalat maassa, ymmärrettävä riskit ja kestettävä volatiliteetti. Juuri nyt elämme melkoista euphoria ajanjaksoa, joka voi jatkua vielä pitkään tai romahduttaa kurssit hyvinkin nopeasti ja totaalisesti. Jotta riskit pystyy kantamaan, on ymmärrettävä edes jollain tasolla mihin on sijoittanut. Mikäli sijoitat Bitcoiniin ainoastaan sillä verukkeella, että sen kurssi on noussut monintuhankertaisesti, etkä ymmärrä siintä mitään muuta, niin olet äärimmäisen hataralla pohjalla. Ilmassa on paljon kuplan merkkejä.

Itse olen kryptovaluutoista sijoittanut ainoastaan IOTA:an. Pidän sitä kaikista mielenkiintoisinpana ja potenttiaaliltaan suurinpana kryptoprojektina mihin olen tutustunut. Miellän IOTA positioni tavallaan startup -sijoitukseksi, jossa voi menettää kaikki rahansa tai onnistuessaan yltää satumaisiin tuottoihin.

Tässä vielä loppuun yhden IOTA:n perustajajäsenen dialogi omasta taustastaan ja IOTAn kehittämisestä:


5 kommenttia:

  1. Mistä pörssistä ostit IOTAa ja missä lompakossa säilytät?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bitfinexin kautta ja lompakkona GUI IOTA Light wallet.

      Poista
  2. Kiitos. Ledger nano on oman käsitykseni mukaan turvallinen mutta ei taida tukea IOTAa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nuo fyysiset lompakot ovat ilmeisesti kaikista turvallisimpia, mutta eivät nykyisellään tue IOTAa. IOTA:lle on vaihtoehtona ainoastaan tuo GUI Wallet ja joku android wallet, josta minulla ei ole kokemusta.

      Lähiaikoina on kuitenkin tulossa täysin uusi UCL:n kehittämä Trinity wallet, jonka pitäisi olla huomattavasti nykyistä parempi ja käyttäjäystävällisempi ...sitä odotellessa.

      Poista
  3. Omokun kautta voi kohta käydä MIOTA kauppaa suoraan euroilla, rekistöröidy nyt:

    OMOKU

    VastaaPoista